torstai 8. syyskuuta 2016

Parhautta on kiireetön arki

Ja etäpäivä, jolle ei ole kertynyt kauheasti töitä. Silloin tuntuu vuorokaudessa olevan triplaten aikaa ja itsellä vähintään tuplaten energiaa. Tänään on sellainen päivä. Ja vaikka päivä ei ole vasta kuin puolessa, olen ehtinyt jo vaikka mitä.

Tänään heitin jo aamusta mummin satamaan ja laitoin Miiolle ja Eelille aamupalan. Lähtivät kouluun sillä välin, kun olin "satamareissulla". Kotiin tultua Antti oli keittänyt meille kahvit ja laittanut aamupalaa. Rakkautta on sellainen aviomies! Sain vielä "lähettää" Jooan rauhassa kouluun ja sitten piti tehdä hetken aikaa töitä. Kympiltä lähdin viemään poikien pieneksi jäänyttä talvivaatetta yms. kirpparille ja tunnin päästä olin taas työn touhussa. Mutta sitten kaunis ilma houkutteli pyörälenkille...

Multa leikattiin heinäkuun lopussa vaivasenluut ja olen ollut "varikolla" kuusi viikkoa. Edellispäivänä sain taas jalat kunnolla käyttöön ja voin kertoa, että vaikka syksy puskee päälle, mä olen täällä kuin varsa kevätlaitumella. Tosin kirmaamiseni ei ehkä näytä yhtä kevyeltä, mutta virtaa riittää kuitenkin. Miten sitä osaisikin ottaa nyt alkuun riittävän rauhallisesti? Minut tuntevat tietävät, että ei mitenkään. Polkaisin siis täpöllä nelkyt minsaa ja leikkasin päälle vielä nurmikon.

Nyt on taas hetki aikaa töille, mutta jahka pojat kotiutuvat koulusta, olen luvannut viedä heidät Poke-jahtiin Ruissaloon, Honkapirtille. Se taitaa olla täällä päin "The Place to be". Myönnän, olen itsekin pikkasen jäänyt koukkuun. Se kertonee siitä, miten tylsää mulla oli, kun jumitin jalkoineni kuus viikkoa kotona. 

Illalla kuskataankin sitten poikia treeneihin, mutta silti se on jotenkin niin, että kun on leppoisa päivä takana, ei kuskausrumbaankaan tule sellaista kiireen tuntua. Pienempien poikien treenitkin on tänään niin lähellä, että taidetaan mennä koko kööri sinne pyörille. 

Ei tällaisia päivä kovin usein ole, ja siksi jotenkin tänään oikein pysähdyin sitä miettimään, miten luksusta se on. Kun on työ, jossa tämä on mahdollista. Työ, johon voi vaikuttaa niin paljon ja itse. Ja joka ei ole valtavan tiukasti sidottu tiettyihin aikatauluihin, vaan suurimman osan työjutuista voi tehdä silloin, kun omaan arkeen parhaiten sopii. Toki niitä sitten toisinaan tehdään illat ja viikonloput putkeen. meidän perheen elämäntilanteeseen tämä on kuitenkin todella loistava. 

Sininen taivas, auringonpaiste ja vastaleikattu nurmikko takapihalla. Tänään ei välitetä siitä, että nurtsi on paikka paikoin hippasen rusehtava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti