Eilen illalla ajoin kotiin pienen ihmisen, koulunsa aloittaneen Miion kanssa. Hän tuli treeneistä ja oli täynnä jalkapalloa. Kyselin vähän, mutta vastauksia ei tullut. Poika mietti vain asioitaan. Aloitin tarinan:
"Olipa kerran lamppu, joka valaisi suurta kartanoa. Siinä kartanossa asui yksin kissa, Kisu. Se kissa oli taikakissa. Se osasi taikoa erilaisia asioita. Yleensä se taikoi itselleen rahaa, jonka lähetti ruokakauppaan saadakseen itselleen herkkuruokaa. Mutta oltuaan pitkän aikaa yksin se päätti taikoa itsensä etelän aurinkoon.
Ja niin Kisu makasi Kreikan auringon alla. Sen viereen tuli koira. Kisu oli hämmentynyt, kun koira alkoi puhua. Vai oletko itse koskaan kuullut koiran puhuvan? Kisu ei kuitenkaan itse osannut puhua, vaikka olikin taikakissa.
Koira kertoi Kisun olleen hänen moriamensa, kunnes he olivat muuttuneet kissaksi ja koiraksi. Koira kertoi, että ylhäällä vuorella asui velho. Se velho osaisi auttaa heitä. Niin he lähtivät matkaan.
Ylös rinnettä kulkiessa he välillä joivat ja välillä lepäsivät, kunnes pääsivät velhon linnan luokse. Sinne päästyään he koputtivat oveen. Hetken päästä sen avasi pieni kaunis hiiri, joka päästi heidät sisälle. He kulkivat lävitse linnan pihan aina suureen saliin saakka, jossa velho istui.
Hän kysyi Kisulta ja koiralta, mitä nämä tahtoivat. Ja koira kertoi, että olivat riidelleet ja kinnastelleet ja silloin sulhanen, siis nykyinen koira, oli sanonut, että aivan hyvin sinä voisit olla kissa! Morsian puolestaan oli tokaissut, että silloin sinä olet koira. Ja kun hän oli taikuutta omistava niin, he muuttuivat. Mutta takaisin hän ei enää heitä osannut muuttaa. Koira kertoi lähteneensä vihaisena ja surullisena pois. Mutta nyt he olivat tavanneet ja halusivat takaisin ihmisiksi.
Velho kysyi, että oletteko oppineet olemaan nätisti? He kertoivat osaavansa. Ja niin heistä tuli taas mies ja nainen. He matkustivat takaisin kartanoon ja elivät siellä onnillisina elämän loppuun saakka."
Kysyin pieneltä mieheltä, että mitä pidit. Suu oli aurinkoinan ja hän nyökkäsi. Pian oltiinkin jo kotona.
JK. Tässä tarina oli lyhennetty, sillä automatka kesti noin 10-15 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti